Lääkärin ajatuksia vakavien repeämien ehkäisystä
 
1.     Luodaan yhteinen konsepti työlle, lääkärit ja kätilöt noudattavat samoja periaatteita. Meillä on sama kieli samat rutiinit ja työskentelemme samalla tavalla, koska meillä on kaikilla yhteinen ja sama päämäärä.
2.     Ei kunnianhimoa suorittaa välilihan tukemista. Avoin työilmapiiri lääkäreiden ja kätilöiden välillä iästä tai kokemuksesta riippumatta. Kaikki voivat tulla paremmaksi ja oppia toisiltaan.
3.     Työtapojen muuttaminen vie aikaa ja jokaisella on oma oppimistahtinsa sekä tukemisessa että episiotomian tekemisen opettelemisessa.
4.     Ole itsekriittinen. Ota selvää kuinka paljon sinulla on repeämiä hoitamissasi synnytyksissä ja tutki jokainen repeämä objektiivisesti. Olisiko pitänyt tehdä jotakin toisin? Kuinka voisin tulla paremmaksi? Uskalla kysyä kolleegalta jolla on vähän vakavia repeämiä.
5.     Opettele itse tukemaan välilihaa imukuppisynnytyksessä. Tukeminen on kädentaito joka vaatii paljon harjoittelua ja pitkän sisäistämisen.
6.     Ole kärsivällinen tehdessäsi imukuppia. Onko todella niin kiire, että lapsen täytyy syntyä yhden-kahden vedon jälkeen? Mieti voisiko pää syntyä rauhallisesti synnyttäjän vain läähättäessä supistuksen aikana?
7.     Opettele oikea episiotomia ja sen ompelu kunnolla. Ainoastaan oikein tehty episiotomia oikealla indikatiolla estää vakavan sulkijalihaksen repeämän. Uskallat leikata episiotomian kun osaat tekniikan.
8.     Opettele erilaisia puudutustapoja, jotka helpottavat työtäsi.
9.     Jaa kokemuksesi kolleegoiden kanssa.
10.  Ole huolellinen dokumentoidessasi riskejä, synnytyksen kulkua, välilihan tukemista, toimenpidettä sekä seurantaa ja jatkohoitoa. Se on perusta arvioinnille, vertailulle ja tulevalle kehitykselle.
11.  Sinun tietosi ja kokemuksesi luo ympärillesi turvallisuuden ilmapiirin. Synnyttäjällä on siihen suurin tarve.